sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kökar





Seuraavana päivänä jatkoimme sitten Kökarin lautalla matkaa. Tosin itse Kökarilla emme ehtineet olla kuin puolisen tuntia, sillä meidän oli jatkettava seuraavalla lautalla eteenpäin. Ehdimme kuitenkin käydä pikaisesti kirkolla.


Kirkkojen ympäristöt ovat monesti hyvin kauniita ja erityisiä paikkoja. Kökarin kirkon pihaan kun kävelee niin aurinko helottaa todella kirkkaalta taivaalta, ruusut kukkivat kirkon seinustalla ja tuoksuu tervalta.


Mutta ei siinä kaikki. Jos käytte joskus Kökarissa, niin etsikää kirkon kellotapulin vierestä kiviaidasta kapea rako ja astukaa aidan toiselle puolen. Näkymä on jokseenkin odottamaton, sellainen mitä kirkon pihassa ollessa ei arvaa olevan aivan nurkan takana!


Näkymä merelle ja yli kallioiden on upea. Kuvaan sitä ei saa oikein, sillä kuva latistaa korkeuserot, auringon ja tuulen tuiverruksen... se pitää kokea.


Kökarin kirkko on meille erityinen, sillä se on meidän vihkikirkko.



Mutta sitten pian oli mentävä takaisin satamaan ja toiseen autolauttaan.




Illan tullen alkoi väsyttää ja vähäiset yöunet tuntua, mutta kaunista oli katsella välisatamia auringon laskiessa. Ja lopulta tultiin meidän kesälomasaarelle.



lauantai 6. elokuuta 2016

Houtskari


 
Testaan postata kännykän kautta, mutta vaikuttaa kyllä aika hitaalta ja hankalalta ja saa nähdä minkälainen lopputulos on...

Lähdettiin Ahvenanmaalle miehen ja kuopuksen kanssa lähes kolme viikkoa sitten. Eka yö oli tarkoitus olla Kökarilla, mutta oli niin valtavat ruuhkat Korppoossa losseihin, että emme ehtineet Kökarin lauttaan, vaikka olimme varanneet runsaasti aikaa. Päätimme sitten vaihtaa suunnitelmaa lennossa ja menimme lautalla Houtskarille sen sijaan.



Houtskarin kauniissa punamullatussa puukirkossa kävimme kurkkaamassa. Pienissä saariston puukirkoissa on kyllä jotenkin niin harras tunnelma ja kaunista käsityötä ja arkkitehtuuria.






Kirkon lähistöllä oli mylly ja juhannussalko korkealla kallion päällä.






Yövyimme leirintäalueella teltassa, mutta en nukkunut kuin kolme tuntia. Jotenkin tuntuu, että öinen leirintäalue-etiketti on monelta hukassa; teltta-alueelle päräytetään moottoripyörillä keskellä yötä, paiskotaan auton ovia ja riidellään kovaan ääneen, eikä yhtään ajatella että kaikki kuuluu telttoihin sisälle.


Muuten Houtskarin reissu meni hyvin ja sinänsä kiva, että tuli sielläkin käytyä, kun en ole ennen käynyt. Houtskari ja mm. Iniö  kuuluvat saariston rengastiehen ja matkan varrella olikin paljon pyöräilijöitä, jotka polkevat Turun saaristoa ympäri.

maanantai 18. heinäkuuta 2016

intiaaneja ja karhuja lastenhuoneissa (Seinäjoki 2016)

Asuntomessuilta voi hakea inspiraatiota mitä erilaisimpiin asumiseen liittyviin asioihin. Tutkia taloja kokonaisuutena tai yksittäistä teemaa, esimerkiksi pihoja, keittiöitä, kylpytiloja tai makuuhuoneita. Kokosin tähän postaukseen vähän lastenhuonekuvia kierroksen varrelta. Monissa lastenhuoneissa oli metsä hiipinyt sisään jonkin detaljin muodossa. Karhuja, tiipiitä, majoja, puita, jäniksiä...

Tiipiit ovat olleet jo pitkään yksi lastenhuonetrendi. Seinällä kiva karhuprintti täältä.

Vaikka kotien seinät muuten olisivat yksiväriset luodaan lastenhuoneisiin usein kuviollislla tapetilla tunnelmaa. Kivoja graafisia tapetteja onkin nykyään saatavilla  runsaasti. Tässä huoneessa Ferm Livingin tapetti ja vuodetekstiilit. Rabbit -tapetissa jänis ei istu maassa, vaan loikkii melkoisten lohkareiden yli.

Toisaalta valkoisilla seinillä ja vaalean puun yhdistelmällä saadaan skandinaavisen tyylikäs ja seesteinen lastenhuone, jossa metsä on läsnä materiaaleissa.

Tai sitten voi päästää pienen lapsen sisällään valloilleen ja koristella lastenhuoneen pastellisävyillä lattiasta kattoon. Ja tuoda pilvet sisälle.

Tai sitten valita hillittyä harmaata metsäaihetta tapetteihin. Ja leikkiä metsäneläinten ja puiden  keskellä intiaania.

Isommat lapset eivät tiipiitä tai kuviotapettia kaipaa, mutta intiaani- ja luontoteemaa voi tuoda makuuhuoneeseen vaikka sulkatyynyllä ja oksalla, johon ripustaa valokuvia. Puiset seinätkin rauhoittavat.

Tästäkin huoneesta löytyy intiaaniteemaa Ferm Livingin tapetin, tekstiilien ja sulkapäähineisen karhutaulun muodossa. Tosin tähän oli sitten sekoitettu jo muitakin teemoja sählymaalista alkaen...

Mustavalkoista ja värikästä yhdistellen saadaan särmikäs lastenhuone. Karhu kaulahuiveineen vahtii seinätaulusta.

Metsään mennään tässäkin musta-kelta-valko huoneessa: seinällä linnunpönttö, tiipiitaulu ja sulkamainen taustakuvio. Voimistelurenkaissa voi harjoitella odotellessa seuraavaa puussakiipeilymahdollisuutta. Kirjoituspöytä on kuin pieni maja. Ja eväspussukka onkin melkoisen iso säkki, joka nielee sisäänsä legoja.

 Oma maja rakennetaan puun sijasta nyt sänkyyn. Ja kaverin voi ottaa sängyn alle yökylään.

 Tai sitten sängyn alle voi kätevästi jemmata tärkeät tavarat. Vaikkapa ne legot.


Ja kun kasvaa vähän isommaksi voi jemmata vielä vähän lisää tavaraa sängyn alle, vaikka koulukirjat, vaatteet ja urheiluvälineet. Vanerisen kaapin päällä on varmasti kiva lukea Aku Ankkaa, ihan kuin olisi majassa puussa. Kartasta voikin sitten katsoa mihin seuraava seikkailu vie.

raikas sisustus asuntomessukohteessa 34 (Seinäjoki 2016)


Messuilla oli lisäksi yksi kohde, jossa oli jotain melenkiintoista sisustuksessa: kohde nro 34, Koskela. Itse talo oli jotenkin liian paljon julkisen rakennuksen näköinen ja tilojen nivoutuminen toisiinsa minusta jotenkin hajanaista. Pääovelta nousi oleskelutilat puolen kerroksen verran ylös portaikolla ja se teki tilasta hankalan ja ahtaan oloisen. Pääoven tasoon taas jäi runsaat kodinhoitotilat ja lastenhuone. Todella outo paikka lastenhuoneelle, jossa vauvan sänky: aikuisten makuuhuone oli yläkerrassa ja keittiö/olohuone puoli kerrosta ylempänä näköyhteyden ulottumattomissa. Mutta ehkä huone olikin suunniteltu oikeasti esim. yrityksen käyttöön, kotitoimistoksi, harrastetilaksi tai teinien huoneeksi, jolloin sijainti on ihan järkevä. Talo sopisi ehkä parhaiten keski-ikäiselle pariskunnalle.


Se mikä talossa viehätti oli puulattiat, valkoiset seinälaudoitukset ja isot lattiaan saakka ulottuvat selkeälinjaiset ikkunat, sekä ruokailutilasta vinosti nouseva katto. Harmillisesti vinoa kattoa ei oikein nähnyt kuin tietystä suunnasta, kääntymällä keittiön kohdalla erikseen sitä katsomaan. Vaikka kattokorkeus olikin korkea paikoitellen, niin kokonaisuutena tilasta ei tullut avaraa ja ilmavaa vaikutelmaa ison portaikon ja matalan olohuoneen takia.

 Keittiössä paksut puutasot olivat hienot.


Olohuoneen lattia ja seinät, sekä koko seinän kokoinen ikkuna, jonka toisella puolen terassi, miellyttivät. Niin ja selkeälinjainen sisustus.


Huonekorkeutta olisin kuitenkin kaivannut olohuoneeseen enemmän, se oli aika matalan oloinen ja hämärä pilvipoutasäällä. Olohuoneen sijaintikin rappukäytävän suulla jätti myös jotenkin sellaisen rauhattoman olon. 


 Yläkerran makuuhuone oli jaettu kaapistolla vaatesäilytykseen ja makuuhuoneeksi.


 Huoneessa oli vain yläosassa kapeita ikkunoita, mutta se oli silti valoisa. Mukavasti omaa rauhaa ilman verhojen sulkemista.


Kokonaisuutena ja erityisesti tilankäytöllisesti talo ei kuitenkaan miellyttänyt meitä, vaikka se oli sisustuksellisesti raikkaan oloinen.
Hakusanoilla tästäkin kohteesta löytyy parempia kuvia, joista näkee mm. portaikon sekä talon ulkomuodon.