perjantai 28. elokuuta 2015

arjen helpotusta

 Isäni oli meillä muutaman päivän auttamassa ja muutama arkea hankaloittava asia saatiin kuntoon. Kiitos isä! Kauan on ollut puhetta, että pitäisi saada keinu lapsille, mutta kukaan ei ole ehtinyt tehdä mitään sen eteen. Nyt on pusikko raivattu, maa tasoitettu ja keinu puuhun kiikutettu:) Lahonneen hiekkalaatikon paikalla on nyt myös uusi hiekkalaatikko puhtaine uusine hiekkoineen! Hiekkakakkuja ollaan jo leivottu hoitolasten kanssa kovasti, kuusivuotias sen sijaan ajelee traktoreilla mielummin keinunsa alla.

 Kuljemme nykyisin sisään uuden eteisen kautta ja rappusten virkaa on pitkään toimittanut kolme kuormalavaa. Ei kauhean käytännöllista pienten lasten ja rattaiden kanssa. Isäni rakensi meille rappuset! Kaide vielä puuttuu. Ja laventelia ajattelin istuttaa tuohon rappusten viereen kun kerkiän. Viikonloppuna saadaan toivottavasti myös kuistin ikkuna- ja ovilistat paikoilleen, ne odottavat maalattuna.

Isäni siirsi myös vanhoja kivipylväitä parempaan paikkaan, jotta saamme portin ja aidan laitettua. Aita onkin jo pitkällä ja porttien runko tehty. Tästä on hyvä jatkaa! Joki ja siltahan on suunnilleen tuossa kohtaa, mistä kuva on otettu, helpompi olla taaperoiden kanssa ulkona kun on aita. Onhan se vähän sääli aidata pihaa, mutta en ota sitä riskiä, että joku karkaa yksin sillalle...

tiistai 18. elokuuta 2015

jasmiini




Kesällä olen testaillut mitä pihalla kasvavia kukkia kannattaa ottaa maljakkoon. Ja todennut että esim. unikko ja jasmiini lakastuvat aivan liian nopeasti maljakossa. Harmi, sillä meillä on kaksi valtavaa jasmiinipensasta, joista riittäisi kukkia vaikka kuinka moneen maljakkoon:)


Harmittaa kun on koko ajan niin paljon tekemistä, että ei ehdi tännekkään mitään jutustella. Ehkä paremmin sitten syksymmällä. Nyt sitä yrittää vain saada hyödynnettyä kauniit ilmat rempan ja kasvimaitten parissa... sen minkä ruoanlaiton, pyykin ja vaipanvaihdon lomassa ehtii:) Työn alla meillä ikkunanpieliä nyt iltaisin. Ja mun pitäisi sekoittaa joku vihreä maali ulko-oveen ja sutia se tänään. Usein maali vaan on hieman eri näköistä märkänä kuin kuivana, että aina jännittää mikä lopputulema on. No, eka maalikerros ei ole niin vakavaa vielä;) Ja yksi eskarista kotiutunut pikkumies kärttää vieressä, että pitäisi mennä rakentamaan hänen kanssaan dinosauruksia. Saa nähdä tuleeko vihreä ovi vai vihreitä dinoja:D

tiistai 11. elokuuta 2015

viimeinen kesälomapäivä

 Kyllä jäi uimiset vähälle tänä kesänä kun ei täällä ollut montaakaan päivää, että tarkenisi shortseilla, saati uikkareissa. Eilen kävin poikien kanssa rannalla, mutta aurinko oli jälleen pilviverhon takana.

 Pojat on jo niin isoja. Kaikki kolme vanhinta yli 170 cm, ja lisää tulee kohisten. Esikoisella on jo ajokortti, viimeinen vuosi lukiossa ja sitten armeijaan. Toinen aloitti tänään lukion. Kummallakin ilmeisesti tekninen koulutus mielessä. Kolmas on vielä yläkoulussa, mutta kasvaa loikottaa niin että on jo kaksi vuotta vanhempaa veljeään pidempi. Hän haaveilee lentäjän urasta.
Neljäs onkin sitten pienikokoinen, mutta niin pippurinen ja vauhdikas pakkaus, että oksat pois;)

Tosin rannalla veijarin vauhti ottaakin sitten aina totaalisen stopin...vesi on pelottavaa ja hiekkaan koskeminen inhottaa. Isoveljet näyttivät kovasti mallia kuinka hiekasta rakennetaan linnoituksia, mutta pikkuveli oli skeptinen koko hiekkatouhuun.



 Isommat pojat uivat kylmästä vedestä huolimatta. Me pikkumiehen kanssa käytiin vain pikaisesti vedessä.


Mutta eväät maistuivat kaikille ja pikkumiehen päivän kohokohta taisi olla leppäkertun löytyminen rannalta.



Ja sitten kotiin pakkaamaan koulu- ja eskarikasseja. Syksyn seikkailut odottavat.


torstai 6. elokuuta 2015

projekteja

 Kun kuistin maalipinta näyttää tältä...
 ..ja tältä...niin ei auta muu kuin..
..aloittaa uudelleenmaalausprojekti. Ja kyllähän sitä maalaisi, mutta se vanhan maalin poisto..se on niiiiin työlästä. Äkkiseltään näytti, että äkkiäkös sen raaputtaa irti, kun se noin krakleeraa, mutta kyllä oli suurin osa hyvin sitkeästi kiinni. Viikon verran raapittiin kuistia ja sen ovia speedheaterin kanssa. Ulko-ovien muovimaali oli kamalinta. Kun sitä kuumensi, se muuttui kauheaksi tahmeaksi paksuksi muovitahnaksi, joka takertui kiinni skrapoihin. Seinät sen sijaan oli öljymaalilla maalattu.

Eilen sudin homeenestoaineen pintaan, tänään vedin ekan maalikerroksen kahden vanhimman pojan kanssa. En nimittäin ylettänyt itse maalata noita katon alusia ja korkeimpia kohtia, mutta tuollaisista yli 170 cm pojista oli apua siinä hommassa:) (Kuusivuotias sen sijaan käytti ajan lähinnä telinevoimisteluun...) Nyt pitää antaa maalin kuivua ja maalata sitten uudestaan. Ovissa oli vihreän maalin alla punainen, mutta maalaan ovet varmaan uudestaan vihreiksi.

Toinen tämän kesän projekti on ollut alakerran jalkalistojen ja eteisen kattolistojen maalaaminen (olivat pelkällä pohjamaalilla), sekä ovien ja ovenkarmien, kynnysten ja ovilistojen maalaaminen. Nyt on seitsemästä ovesta poistettu maali ja maalattu karmeineen ja listoineen kolmeen kertaan pellavaöljymaalilla. Puuuuh. Oli siinä hommaa! Vielä täytyy vetää päällimmäinen kerros maalia muutamaan kynnykseen...
*
Olen käyttänyt sisäkattojen ja kattolistojen maalaamiseen mattaa pellavaöljymaalia, muualla tavallista pellavaöljymaalia. Kattoihin sopii mattapinta parhaiten, jotta pinta ei kiillä valossa. Muualla sen sijaan tarvitaan kulutuskestävyyden takia "liukaspintaisempaa" maalia. Ovet ja ovenpielet olen maalannut valkoisella, mutta kynnykset harmaalla, jotta eivät likkaannu niin. Pellavaöljymaaleista pidän eniten Ottosonin maaleista, ne levittäytyvät hyvin, ovat vähähajuisia ja sävyt ovat hyvät. Uulan maaleja käytin aikoinaan mökin maalaamiseen, mutta en ollut oikein tyytyväinen ja lisäksi joka kerta kun maalasin alkoi vatsaa vääntämään (en tiedä miksi, ilmeisesti joku maalin ainesosa hengitettynä sai jonkun allergiareaktion aikaan?). Antiikkiverstaan maaleja käytin keittiössä, mutta niissä on kyllä vahva haju verrattuna Ottosoniin.


torstai 9. heinäkuuta 2015

kesä maalla


Kotona taas. Täällä on lähinnä näitä horsmia mitä katsella. No, onhan nekin tietty nättejä. Mutta... levoton osa minusta haluisi matkustaa jonnekkin..en tiedä minne. Skotlantiin, Irlantiin, Tanskaan, Gotlantiin...? Muuta perhettä ei matkustaminen oikein kiinnosta. Niin ja erinäiset maalausurakat on yhä kesken... Joten täällä ollaan ja pysytään. Huokaus. Kuka-tuolla-vesisateessa-mitään-maalaa?

Lisää Porvoosta


Porvoosta tosiaan viime postauksen kuvat. Monessa kohtaa mietin, että kyllä nämä talot on kuin Kööpenhaminasta! Vaikka Suomessa on useita kaupunkeja joissa vanha puutalo-kaupunginosa, niin jotenkin tuo Porvoo on erilainen, ei niin perussuomalaisen olinen;) Helpotti vähän ulkomaanmatkan kaipuuta:D

 Ihan ensin käytiin Porvoon Linnamäellä, josta aukeaa upea näkymä joelle ja yli vanhan kaupungin.

Ja sitten vaan kierreltiin ristiin rastiin pikku katuja ihastelemassa taloja ja nauttimassa aurinkoisesta säästä. Poikettiin leikkikentällä ja kahvilassa ja muutamassa pikkupuodissa. Ja apteekissa kun siskon vauvalle nousi kuume.
Vanha Porvoo on kyllä ihana sekoitus erilaisia taloja. Joistakin tuli mieleen Kööpenhamina..

 ..joistain Kokkolan Neristan..

 ..joistakin Kristiinankaupungin vanhakaupunki..


 ..paikotellen Tampereen Pispala..

 ..ripaus pohjalaistaloja..

 ..Skånea..

 ..Maarianhaminaa..

 ..ja Gotlantia.

 Ja sitten näkymiä, joista tietää varmasti olevansa Porvoossa:)


Harmi kun reissu jäi lyhyeksi, olisi noita maisemia pidempäänkin tutkaillut:)

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

lomalla


Tehtiin pieni lomamatka. Arvatkaa minne? Veikkaan, että kaikki, jotka ovat siellä käyneet tunnistavat paikan ekasta kuvasta:)


Siellä on mukulakivipäällysteinen tori, raatihuone, pieniä kahviloita...


..putikkeja pikkukatujen varrella..



  ..kapeita mukulakivikujia..kauniita vanhoja puutaloja...ruusupuskia..







 ..mansardikattoisia kivitaloja...

..sekä suuria kartanomaisia puutaloja.